Главная страница -Оглавление

Vihtori Alava,šuomalan`e (finskoi) kielentiedäjä vielä vuonna 1895  ollešša miän Vessin rannalla kirjutti: "Vesselä on rahvaš tiälä, Karielašša; kižatah i lauletah, i šoitetah. A žuali, što ylen jo äijän lauletah veniäläkši. Vanhat karielazet virret jo unahettih ynnäh. Muisetah vielä kuda-midä i karielakši virtä, a aivin  enämmäldi veniäläksi lauletah.

 

1

Valgie kylgie harakkan`e,

Opaššakkua lendämäh.

Eigo yläh, eigo alah,

Omua randua nägemäh.  

3

Milma muamo kois’s’a kiroi,

Brihazenke gulaičiin.

Ušto oža moine tuli

Muštasilmie šuvaččie.

5

Milma kois’s’a kirottĭh,

Jallat vuarnah šivottĭh.

Eu žuali, što kirottĭh,

Ylen kiindieh šivottĭh.

7

Pertin piällä, pertin piällä

Suamoi podvolokalla

Tyttö brihua kehitteli

Palavoilla kokoilla.

9

Istuu tyttö ikkunalla

Syöttäy brihua talkunalla.

Syö, syö šagiembua,

Anna šuuda magiembua.

11

Kol’a kiža, Kol’a kiža,

A mie lähen karguamah.

Nytten lieni akoin valda.

Emmä rubie varuamah.

13

Aštuu tyttö kylie myöten,

Remenillä vyötetty.

Pohotkašta myöten nägyy,

Što on kylgeh lyötetty.

 

 

 

 

 

15

Syötän,syötän oman bokkkuo.

Mintän ei syö gribarokkua.

Otiin issiin oman bokon:

Mintän kuado gribarokan.

17

Ožain kirpičalla šuurda šilduo

Šanoin drol’alla: kävy jogo ildua.

Kun et kävy jogo illast’a,

Mie löyvän toist’a brihast’a.

19

Eule muuda mečästä,

Niin ruadi pedäjiköstä.

Eule muuda drol’ast’a,

Niin ruadi sirotinast’a.

21

Laulazin mie virryttä,

Da eule hyviä iänyttä.

Konža iänyt kohenou,

Silloin virryt šomenou.          

23

Ištuočen mie kočkazella,

Omua igiä duumaimah.

Proidi igä immin-kummin,

Ei šua drol’ua löydämäh.

25

Kakši koivuo ikkunnualla,

En tie kuda leikata.

Kakši brihua ylen hyvie,

En tie kuda šuvata.

27

Mie kuin tuliin bes’oudašta,

Tuatto šanou: muata laškie.

Keskiellä latetta

Da ei andan katetta.

29

Miula tuatto kuldan`e,

Muamo puoli vaškie.

Eglein läksin bes’oudah,

Šanou: muata laškie.

 

 

 

 

31

Kadajane hoikkane,

Štobi ei katki.

Nuorikkane brihane,

Štobi ei naičči.

33

Miän pellošša lunda eule.

Tiän pellošša kynnetäh.

Ammuin silma mie en nähnyn,

Unahiin kuin kučutah.

35

Tuldih meilä gul`aimah

Kakši tyttökulust'a.

Šolahiin mie karžinah,

Annoin heilä sulust’a.

37

Šuvacen, šuvacen drol’ast’a,

Da en omast’a kylästä,

Šuuren joven kohast’a,

Kohozniekkua Kol’ast’a.

39

Timoškina hyvä kylä.

Keškie kylie goran`e.

Tule illalla sie miun luoh,

Vuotan silma, drol’an`e.

41

Tuattozeni, muamozeni,

Lašše milma gul`aimah.

Mäne,mäne.poigazeni,

Elä juoče humalah.

43

Zuagordašša šuuri heinä,

Otan kossan, niitällän.

Elä varua, kuldazeni,

Mie vain aijan vietällän.

45

Jagodina eule roza,

Eule lammaš,eule koza.

Konža peldoh laššemma,

Händä puškie käššemmä.

47

Platjan ommeldih

Nyblät borazilla.

Lähen mučokši

Gor`an Kol`azella.

49

Miula ommeldih

Turki borilla.

Lähen karguamah,

Elä sporila.

51

Tätä, muamo rodnoi,

Ošša platja modnoi.

Šomazet kukkazet,

Timoškinan tyttözet

53

Olizin mie harakkan`e,

Mahtaziin mie lendämäh.

En mie andais` drol`azella

Kolme vuotta vuottamah.

55

Z gor`a jalgazet ne hod`at,

Silmät na svet ne gl`ad`at.

Milma tyttözet ne l`ub`at:

Paha briha govor`at.

57

Issu, issu miun reunalla,

Mančikkan`e miunoma.

En issu mie siun reunalla:

Olen siändyn siun piällä.

59

Miunomalla ikkunalla

Mušta kana klukattau.

Mäne poisen, brigadira,

Miula muata tahottau.

61

Aššun Timoskinan kylie myöt',

Kylässä on goran`e.

A mie silma igävöičen,

Tule tämpiänä drol`an`e.

63

Oi Sem`onovna,

Jovešša kylbieči.

Šuuri kalan`e

Kylgeh tungieči.

65

Tuattozeni, muamozeni,

Laškekkua gul`aimah.

Milma podruugat vuotettah,

Gol`avolla otetah.

67

Miun sarafanalla

On šada bor`ast`a.

Mie tyttön`e kažvoin,

En nähnyn gor`ast`a

69

Oi, Sem`onovna,

Aššu miunkena.

Pane šalinka

Ribuzinkena.

71

Äijä tähtie taivahalla,

Zor`a-tähti šomembi.

Äijä brihua bes`oudalla,

Oma kulda parembi.

73

Miula muamo-rukka šano:

Kažva abuniekakši.

Iče kuoli,milma jätti

Mualla armottomakši.

75

Tuaton koissa hyvä eliä,

Vettä juuvva eule.

Mie jo neičyt, hyvä neičyt,

Puarua vain eule.

77

Elä, muamo-rukka, kiruo

En mie ole igin`e.

Panen muššan platjan piällä,

Lähen, da ni tule en.

79

Mintäh garmoni ei kiza,

Ollah iänet katettu.

Mintäh kuldan`e ei kävy,

Ollah šuappuat revitty.

81

Anni-tyttö, šoma tyttö,

Maguau lukun tagana.

Kol`a-briha, hyvä briha,

Vuottau oven tagana.

83

Elä, muamo, miehellä anna

Viijen velleksen keskeh.

Olis` hyvä milma viskuo

Syvän burhan keskeh.

85

Šillan alla šuuri kivi,

Kiven alla kirjan`e.

Tytöt käyvväh lugemah,

Brihat kävväh kieldämäh.

87

En mie jouvo, en mie jouvo

Vezikorvua noštamah.

Löyviin jouduo, löyviin jouduo

Kuldazenke istumah.

89

Timoškina šuuri kylä,

Keski kylie kivi.

Kivellä on kirjutettu

Kuldazeni nimi.

91

Kargie kyynel miula langei

Mualla ragehizekši.

Olen syndyn, muamo-rukka,

Siula kyvnelizikši.

93

Tytöt pellolla pajatettah,

Linnut heidä kuunellah.

Tyttölöillä lieni hädä:

Brihat naimah ruvetah.

95

Eule mečässä sidä puuda

Linnun istumattomua.

Eule sidä tyttö-rukkua

Sluavan kandamattomua.

97

Ikkunnualla kakši koivuo,

En tie kuda leikata.

Miula kakši uhažorua,

En tie kuda šuvata.

99

Istuu tyttö ikkunalla,

Syöttäy lašta talkunalla.

Talkuna on muigie,

Tytöllä on huigie.

 

2

Sinne läksin, koivun pissin

Sieldä tulin - langennun.

Engo midä kuingi šanon.

En tie midä siändynnyn.

4

Issun mie illalla,

Vezipučči rinnalla.

Duumaičin mie Vasjast’a,

A mieli käski Vanjast’a.

6

Midä rodi važazella

Ei ruven peldoh käymäh.

Midä rodi brihazella

Ei ruven šuvačemah.

8

Tapan, tapan oman kokan:

Mintän kuado gribarokan.

Eu žuali kokkua,

Žuali gribarokkua.

10

Kukitah, kukitah

Ikkunualla kukkazet.

Tuldĭh miän kolhozah

Linnalazet tyttözet.

12

Tuatto, muamo naitettih

Šuurda milma houkast’a.

Kiät i jallat argivoišša,

Iče rahkamajošša.

14

Miun kulda Piiterissä

Tuagieh työndäy kirjazie.

A mie tiälä zavlekaičen

Muštakulma-brihazie.

 

 

 

 

 

16

Jogo päivie brigadira

Ikkunualla räyrettäy.

Mäne poisen brigadira,

Miula muata tahottau.

18

Kummast’a šuvačiin,leleičin,

Niin zen salduataksi otettĭh.

Kummast’a silmät ei kačottu,

Sen gul’aimah jätettih.

20

Hoi dorogalla redu, redu,

Randazišša vejyttä.

Tulou drol’a kor’uškalla,

Šanou: mintän harvah kävyttä.

22

Laulallan mie virryttä,

Da meccäzistä piäličči.

Eigo kuldazeni kuulis’,

Da tänne boikozembi tulis’.

24

Ombellen mie šiula šovan

Čilahazen lehestä.

Ei vain hibie siula syhyis’,

Oli aivin veresta.

26

Milma muamo aivin kiruou:

Ruučan taguana kävelen.

Ušto muone miula oža:

Muštasilmie šuvačen.

28

Kakši brihua ikkunualla

Gul’avolla kučutah.

Tuatto,muamo sundukašta

Kazamaikua ečitäh.

30

Olizin mie čiganiha,

Mahtaziin mie gadaija.

En mie anna kuldazella

Kolme vuotta stradaija.

 

 

 

 

32

Ištu tyttö pordahilla.

Aštuu briha kylie myöt’.

Šano, šano tyttöne,

Anna miula kol’čane.

34

Issu, issu miun reunalla,

Manšikkane miun oma.

En issu mie siun reunalla.

Olen siändyn siun piällä.

36

Muamozeni,marjazeni,

Lašše milma Piiterih.

En mie rubie šalimah,

Rubien dengua valimah.

38

Timoškina hyvä kylä.

Jeroplanat lennetäh.

On Timoškinašša briha,

Kaikki tytöt šuvatah.

40

Aššun kylie myöten.

Ikkunalla čainikka.

Miula šulahan`e eu prostoi,

Šuuri on načal’nikka.

42

Oli miula tuatto,

Solduatakši šuatto.

Lähteih miula rejät,

Kunne,tuatto,vejät.

44

Milma perrettih

Gribakartalla.

Dvadzat` p`atogo čisla

Kuuda - martalla.

46

Oravan`e koivuzešta

Šorkazella bringuttau.

Ruškie paikka ikkunašta

Silmäzellä mikuttau.

48

Oi Semjonovna,

Turki villalla.

Tule tämpiänä,

Meilä illalla.

50

Aftomobil`a šuuri bul`u,

Pelduo myöten čurajau.

Sielä istuu miän preda,

Randah kaččou, muhajau.

52

Neuželi Kolja sie,

Et kizua vähästä.

Mie siunke en istun.

En viettän aijast`a.

54

Timoškinan gorazella

Missä tässä kukkazet?

Lobn`ovašša gul`anjalla

Missä tässä tyttözet?

56

Ukko, akka elettih,

Siromiättiä vejettih.

Siromiätti lopni,

Ukko akkua tropni.

58

Tätä, muamo rodnoi,

Ošša platja modnoi.

Šomazet kukkazet,

Lobn`ovan tyttözet.

60

Olizin mie čiganan`e,

Olizin mie šoman`e.

Mänizin mie čiganalla,

Vain bǐ oliis` ožan`e.

62

Slava bogu naučils`a

po-karel`ski govorit`:

Tule tänne,midä šanot,

Kačo: mel`nica gorit.

64

Oi Sem`onovna,

Turki villalla.

Tule tämpiänä

Meilä illalla.

66

Oi,Sem`onovna,

Jupka borilla.

Tule karguamah,

Elä sporila.

68

Tuatto, muamo, modnoi,

Ošša fata modnoi.

Valgiezinke kukkazinke,

Oman kylän kukkozinke.

70

Pertin piällä, pertin piällä,

Suamoi podvolokalla

Tyttö brihua ugščaičči

Palavoilla kokkoloilla.

72

Nämä kujot, kaijat kujot,

Ei šua aštua – upottau.

Timoškinan muozet tytöt-

Ei šua istuo - uinottau.

74

Miula kyläh eule azie.

Naroš sinne kävelen.

Kullast`a ei ole koissa,

Hänen kodih kačahan.

76

Olizin mie, olizin

Ožavembi lapši.

Kävelizin drol`an luoh

Päivässä kerdua kakši.

78

Oli miula šulkupaikka,

Jäi jo pidämätttä.

Oli drol`a edähiänä,

Jäi jo nägemättä.

80

Šoma paikka,šoma paikka.

Uglaziissa kukkazet.

Meilä kylän brihazilla

Valgiezet tukkazet.

82

Elgiä, naizet, nagrakkua

Milma nuorda leskie.

Kuin mie pajuo pajatan,

Hyviä aigua menetän

84

Äijä kalua šillan alla.

Kai jo joršin poigazet.

Äijä brihua bes`oudalla,

Kai jo viinan juojazet.

86

Issun, assun, pajatan

Pajolla aigua menetän.

Pajolla aigua menetän,

Pahua mieldä parennan.

88

Issun mie jo ikkunalla

Šulkupaikka piässä.

Aštuu drol`a dorogalla

Taljankan`e kiässä.

90

Läkki tytöt goralla,

Otamma kullat keralla.

Tuatto, muamo strogoit ollah,

Tullah terväh ottamah.

92

Buolan marja kaččuo hyvä,

Syyvvä – kargiehkon`e.

Miehellä on männä hyvä,

Eliä – atkalahkon`e.

94

Kukku kägi, kukku kägi

Kuivan huavan ladvašša.

Iten, iten, ulahutan

Armahazen kaglašša.

96

Konža elin muamonkena,

Join mie čuaju majonkena.

Nytten olen muamotta,

Puolen aigua juomatta.

98

Kylän tagua luugazella

Kažvau  šoma kukkan`e,

Tulou meilä gul`ankalla

Miunoman`e  tyttön`e.

100

Miehellä elgiä mängiä,

Eu ni midä hyvie,

Pidäy ruadua, vettä kandua,

Välizestä iččie andua.

 

  

 

Используются технологии uCoz